SanaTiinan kirjavuosi 2015

Tämä on ollut Kirjan vuosi. Niin virallisesti sekä minulle itselleni. Opiskelujen tiimoilta on tullut luettua pääasiassa erinäisiä tieteellisiä opuksia, mutta olen myös aktiivisemmin hankkinut käsiini kirjoja, joista kiinnostuin aiheen, kirja-arvostelun tai vaikka vaan takakansitekstin perusteella.

Ajattelin alunperin tehdä tämän listauksen loppukuusta, mutta tässä on oivallista joululukemista (löytynee kaikista hyvin varustelluista kirjastoista) tai lahjavinkkejä, joten siksi ja siitä huolimatta, Tiinan kirjavuosi 2015, ollos hyvä:

Linus Jonkman: Introvertit - työpaikan hiljainen vallankumous

Tätä kirjaa hehkutin alkuvuodesta ainakin facebook-sivuillani. Melkein voisi sanoa, että jos voisin rakastella jonkun kirjan kanssa, niin se olisi tämä. Ihmeellistä, miten on joku osannut kirjoittaa introverteistä näin hyvin ja humoristisesti. Itkin ja nauroin yhtä aikaa tätä kirjaa lukiessani. Pienellä riskillä ostin tämän kirjan itselleni takakansikuvauksen perusteella, ja riski kyllä kannatti.

Olen aina tiennyt olevani introvertin sorttinen tapaus, mutta tämä kirja antoi lopullisen vapautuksen sille, että ole vaan, ole sellainen hiljainen tarkkailija ja öllöttäjä. Ole vaan, koska se on ihan hyvä just noin. Ja kävi kuten kirjassakin oli esimerkkinä: Kun olen antanut itselleni luvan olla introvertti, minusta on tullut himpun verran sosiaalisempi, aavistuksen verran ekstrovertimpi. Tai ainakin avoimempi. Tai sitten vain olen ykskaks oppinut puhumaan, enkä aina osaakaan lopettaa.

Eckhart Tolle: Läsnäolon voima - opas henkiseen heräämiseen

Tämä kirja oli mystinen ja selkeä yhtä aikaa. Johdantosanoissa pari virkettä saivat minut itkemään, mutta muuten kirjan pystyi lukemaan aikalailla selkeällä mielentilalla. Mielenkiintoinen kirja, jonka tietoisesti luin vain kerran. Kerran siksi, että on gradun tekoa ja kaikkea, niin en uppoudu asiaan liikaa. Mutta kertalukeminenkin sai jotakin aikaa, läsnäoloa, ainakin hetkittäin. Lainaan tämän todennäköisesti uudestaan joskus, ja tunnustelen, miten se resonoi siinä vaiheessa.

Robert Nobelli: Selkeän ajattelun taito - 52 ajatusvirhettä, jotka on paras jättää muiden huoleksi 

Kuinka me elämmekään harhojen vallassa. Tappionkammo. Aloittelijan tuuri. Vahvistusharha. ja loput 49 harhaa. Havahduttava kirja, jota olen lukenut nyt koko vuoden, aina yhtä harhaa per viikko. Kaikkea en ole oppinut muistamaan ja vielä vähemmän välttämään, mutta tietoisuus on tältäkin osin lisääntynyt, hyvä niin. Minulla on muuten joululahjaksi itselleni tämän kirjan jatko-osa Viisaan toiminnan taito. Sitä lueskelen sitten koko ensi vuoden.

Havia - Lappalainen - Rinta-loppi: Erilainen ote omaan talouteen - Vapaus, onni ja hyvä elämä.

Kirjan nimi lupaa paljon, mutta paljon se myös lunastaa. Kirjassa käydään nimittäin seikkaperäisesti läpi sitä, miten voisi olla onnellinen ja miten sen voi (taloudellisesti) saavuttaa. "Tuoko raha onnea? Paljonko rahaa on riittävästi? Tarkoittaako säästäminen aina niukkuutta?" Kannattaa lukea ja tehdä kirjan ohjeistamat talouden eri osa-alueiden kartoitukset, opit paljon itsestäni ja miten elämäsi (taloudellisesti) sujuu?

Carolyn Geene: Neiti Etsivä ja intiaaninuken arvoitus

Olin 8-9 -vuotias kun aloin lukemaan Neiti Etsiviä. Lainasin heti samalla kertaa Nivalan kirjastoautolta 34 Neiti Etsivää. Huoneeni hyllyllä oli parhaimmillaan neljä pinoa Neiti Etsiviä, eräpäivän mukaan. Aloin myös kirjata kirjojen sivunumeroita vihkoon ylös, ehkä vain siksi, että tietäisin, mitkä kirjat olen lukenut.

Löysin vihkon uudelleen vajaa vuosi sitten  tavaroistani. Kaikista muista Neiti Etsivistä oli sivunumero ylhäällä, mutta ei Intiaaninuken arvoituksesta. Yritin hetimiten Meri-Lapin kirjastoista ja divareista etsiä tätä kirjaa, mutta tuloksetta. Nyt syksyllä ollessani kirjastoharjoittelussa Nivalassa, päätin kokeilla alueen kirjastoista, löytyisikö tätä Neiti Etsivää ja Alavieskan kirjastosta tärppäsi! Nyt on kirja luettu ja sivunumerovihko on täydellinen. Ja huom. Kirja ei nyt itsessään ollut perus nuortenkirjaa kummoisempi, mutta tämä yksi "tarina elämässäni"  sai nyt loppuhuipennuksena. Haikea, onnellinen ja nostalginen olo.

Marie Kondo: Konmari - Siivouksen elämänmullistava taika

Kukapa nyt siivouksesta pitäisi, mutta materiaalimäärä tuntuu joskus todella ahdistavalta, vaikka oma koti ei varsinaisesti mikään varasto/törkykasa olekaan. Kirja on selkeästi kirjoitettu ei-lapsiperheille, mutta ohjeita ja oppeja voi kyllä soveltaa omaankin elämäntilanteeseen, tärkeintä kun on asenne ja tekeminen. Itselle oli valaisevaa se, että hei, ei siivoakaan normaalisti huone kerrallaan, vaan "tavarayksikkö" kerrallaan, vaatteet omana kertana, kirjat omana kertana jne. Silloin tulee kokonaiskuva siitä, että mitä vaatteita esimerkiksi omistaa ja missä ne ovat. On paremmin tietoinen siitä, mitä oikeastaan omistaa ja onko se todella tarpeellista.

Janna Satri: Sisäinen lepatus - herkän ihmisen käsikirja

 Tämä vuosi on ollut itsetutkiskelun vuosi, mutta en anna sen häiritä, päinvastoin, hienoa ja hyvää tällainen. Herkän ihmisen käsikirjassa puhutaan erityisherkkyydestä ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Kirjassa mainitaan usein Outolintu, erilainen -kirja, jonka muistin lukeneeni joskus 15-vuotiaana ja olin varma, että minun pitäisi lähteä Liperiin tutkituttamaan oma herkkyyteni! Mutta aikomus jäi toteuttamatta. 
En varsinaisesti koe olevani täysin erityisherkkä, mutta herkkä kuitenkin, ehkä enemmän kuin olen antanut itselleni lupaa. Tämäkin tieto on ollut vapauttavaa.

Tomi Kontio: Taivaan latvassa (runot)

Runokirjoja on tullut luettua aika vähän, mutta nostan nyt esille tämän runokokoelman. Paljon maailmankaikkeus ja avaruustermistöä, tykkäsin. En ymmärtänyt puoltakaan runoista, mutta ne jotka ymmärsin, niin wau.

Antti Holma: Kauheimmat runot (äänikirja)

Tästä olen facebookin puolella huudellut pariinkin otteeseen, mutta huutelen lisää. Tai en itseasiassa huutele tämän enempää, vaan anna suoraan vinkin: Älä lue kirjana, kuuntele äänikirjana. Nimittäin nämä kauheimmat runot ovat oikeasti kauheita luettuna, mutta kuunneltuna (itse Antti Holman lukemana) hauskinta vähään aikaan. Suosittelen eritoten automatkalle, sellaiselle automatkalle, jossa olet yksin tai muiden aikuisten seurassa. Lapset voisivat saada liikaa huonoa sanastoa tämän johdosta. Ja muistakaa, kuten eräässä Reino Leinon runossa todetaan: Jokainen askel on ehdotus kaatumisesta.

Anna Perho: Työ x Perhe = Superarkea²

Anna Perhon kirjat ovat kuin hyvä ystävä: Välillä kauhean ärsyttäviä, mutta rakastavia ja enimmäkseen oikeassa. Superarkea² oli hyvä jatkumo sarjan ykköskirjalle, selkeitä ja konkreettisia ohjeita arjen pyörittämiseen. Ja kyllä, ihminen, varsinkin nainen, voi saada molemmat, sekä perheen, että hyvän työuran. Tässäkin käytin "lue kerran ja palauta kirjastoon" -taktiikkaa, koska olisin varmaan vaan lukenut uudelleen ja uudelleen tätä kirjaa. Jos hyvin käy, niin voisin tämän ottaa nyt joulun pyhiksi uudelleen luettavaksi.

Emilia Karjula (toim.): Kirjoittamisen taito ja taide

Kirjoittamisesta on tehnyt niin mahdottoman monta erisortin kirjaa, mutta tässä kirjassa oli raikas näkökulma. Ei mitään varsinaisesti mitään ohjeita tai tekniikoita, vaan pohdittiin ennemminkin käytännön ilmiöitä eli kirjoittajan identiteettiä, lukijaa yms. Varsinkin artikkeli aineistosta ja sen hyödyntämisestä soisin lukevan kaikkien kirjoittamista joko harrastuksena tai työvälineenä käyttävien.

Dietmar - Klaus: Kuka minä oikeastaan olen

Ja taas yksi persoonallisuus/selfhelp plaaplaaplaa -opas, ajattelin, kun otin tämän kirjastosta lainaan. Mutta kappas, pääsi yllättämään. Ei mitään perustyypillistä persoonallisuuden ruotimista, vaan monitasoista ja monipuolista persoonallisuuden tutkimista á la psykografia. Näin asiatyypille (muut kaksi perustyyppiä olivat suhdetyyppi ja toimintatyyppi) oli ilo lukea sisäisistä prosesseista, avainvoimista, ja persoonallisuuden kehittymisestä. Yksi metodi tutustua itseensä ja hyvä sellainen, opin kirjan avulla oikeasti uutta itsestäni.

Mayor - Risku: Opas yksilölliseen motivointiin - 16 perustarvetta johtamisen apuna

Vielä yksi itsetuntemuskirja. Tämä kirja oli siitä mielenkiintoinen, että siinä keskitytään nimenomaan motivaatioon, mikä motivoi ihmistä ja mikä ei. Kirja on laadittu työelämän näkökulmasta, mutta sopii myös muuten itsetuntemuksesta kiinnostuneen käteen. 

Tämä oli siitä hyvä kirja, että Valta-motivaatio tuotti aviomieheni kanssa parikin hyvää ja pitkää keskustelua. Vaikuttaa nimittäin siltä, että aviomiehelläni on vahva valtamotivaatio, mutta minulla ei juuri ollenkaan. Tämä taas tuo erinäisissä tilanteissa vastaan ristiriitaisiakin suhtautumisia, ja nyt kun tämän(kin) tietää, niin osaa ja ymmärtää toisen käyttäytymistä paremmin. 

Kirjat ovat parasta ikinä. Ne ovat ikkunoita, ovia, uutta tuulta tai turvallisia kuin luotettava ystävä. Kirjat ovat kaikki ja osa kaikkea. Lukemalla paras. 

Ja P.s. Jos tekstin muotoseikoissa tuo tavuviiva-ajatusviivan käyttö häiritsee, niin kyynel, ostan sulle suffelin. Korjaan sen tässä kun ehdin, nyt halusin vain sisällön näkyviin, sillä se on pääpointti.