lauantai 10. kesäkuuta 2017

Keväällä 2017 tapahtui seuraavaa...

Kevät on tässä vierähtänyt nuorisotyötä tekemällä ja kasvavaa massua ihmetellen. Kyseessä ei ole edellenkään "rantapallokuntoon kesäksi 2017" vaan uusi perheenjäsen, jonka laskettu aika on heinäkuun lopulla. Olen kuitenkin ehtinyt tehdä jonkun verran myös taidetta eli runonlausuntaa ja stand upia. Tässä molemmista nyt yksi nosto tältä keväältä.

Maaliskuun murrerunoiltamat, Haapajärvi
Sain kutsun Haapajärven kirjastolta tulla esiintymään murrerunoiltamissa Haapajärvellä. Koska ajankohta oli sopiva ja töiden puolesta järjestely onnistui, pääsin käymään yhden yön reissun Nivalassa. Oudointa itselleni oli se, että poika jäi isänsä luokse Tornioon. Olin siis matkalla yksin. Ja täytyy myöntää, että mieluista vaihtelua oli jo tämä.
Varsinaisesti Haapajärvellä vierailu alkoi jo iltapäivästä paikallisessa kirjakaupassa, kun sekä minä että toinen murrerunoiltamien esiintyjä Merja Toppi olimme jutustelemassa runoista ja kirjoittamisesta yhdessä paikallisten kirjoittajien kanssa. Tilaisuudessa oli reilut kymmenkunta osallistujaa ja tunnelma oli mukava. Samalla paikallinen sanomalehti haastatteli meitä ja teki myös arvion illan esityksistä. (Luvan kanssa juttu ja pari kuvaa näkösällä ja linkkinä.) 

(c) Tapani Pentikäinen
(c) Tapani Pentikäinen









Itse iltamassa esiintyi siis minun lisäkseni Merja Toppi sekä paikallinen naiskvartetti. Oma esiintymiseni oli pitkästä aikaa rentoa ja hyvää, ainakin lehtiarvion perusteella. Murrerunot kun tulevat minulta jo niin selkärangasta, joten ei tarvitse muuta kuin nauttia lavalla olosta.
Iltamien jälkeen ajelin suoraan Tornion kotiin, jotta olisin seuraavana päivänä työhommissa heti aamu yhdeksältä. Tätä se taiteilijaelämä välillä on, mikä sen nautittavampaa.

Maaselkä-lehden Murrerunoiltama-juttu

Ensimmäinen yksityiskeikka ja 10 minuuttinen stand up -esitys samassa paketissa
Sain jo hyvissä ajoin alkuvuodesta kutsun tulla esiintymään naisten päiville Tornioon. Olin asiasta sekä innoissani että kauhuissani. Luvassa kun olisi ensimmäinen kunnollinen yksityiskeikka (eli ei ketään muita koomikoita tai muuta varsinaista ohjelmaa, itse kannat itsesi ja tilaisuuden) sekä ensimmäinen 10 minuuttinen, jota en ollut aikaisemmin tehnyt. Pelkokerrointa lisäsi myös se, että tilaisuuteen osallistuvat olisivat suurimmaksi osaksi tuttuja, joten se, että kertoo mm. aviomiehestään tutuille ihmisille, tuo aina oman sävynsä yleisön reaktioihin.
Keikkapaikalle yksin tai ylipäätänsä uuteen paikkaan uudessa roolissa meneminen on minulle kauhun paikka. Yleensä se jopa jännittää enemmän kuin itse esiintyminen. Esiintyessä suurin piirtein tiedän mitä teen ja olen varmanoloinen, mutta lavan ulkopuolella  olen uudessa paikassa/uusien ihmisten keskellä aika orpo ja hukassa. Tällä kertaa minut pelasti osittain se, että miljöö oli ennestään tuttu, joten pystyin menemään ja valmistautumaan rauhassa. Tai niin ajattelin, kunnes hoksasin, että yleisö tuleekin pikkuhiljaa paikalle ja koska suurin osa oli tuttuja, niin he juttelivat ja kyselivät aika paljon kaikkea ENNEN keikkaa. Ja minun puheliaisuus ennen keikkaa on muutaman sanan luokkaa, koska niin pirusti jännittää. Eh.
Itse keikka meni kuitenkin mukavasti, yleisö reagoi toivotulla tavalla (eli nauramalla) juttuihini ja sain raikuvat ablodit settini päätteeksi. Olen myös kuullut kehuja jälkeen päin muutamaltakin taholta, joten itse itseäni onnitellen, selvisin hengissä ja yleisölle jäi hyvä vaikutelma stand upista ja sen tekemisestä.


Tätä kirjoittaessani on siis kesäkuun alku, olen jo lomalla nuorisotyön hommista ja mikä mainitsemisen arvoista, jo edellisessä tekstissä viittamani opiskeluhommat ovat nyt toistaiseksi ohi ja sain huhtikuussa maisterisnaisen paperit! Olen siis FM, pääaineena suomen kieli.

SanaTiina jäänee nyt myös äippälomalle siltä osin, että syksylle en ole sopinut runo- tai stand up-keikkoja ainakaan vielä. Katson miten vauva-arki lähtee sujumaan ja teen taiteellisia hommia lapsentahtisesti. Tosin luovaa työ ei lopu pään sisällä ja uusi elämäntilanne antanee uusia ajatuksia, mitä tehdä seuraavaksi.

Maisteri Tiina V. toivottaa hyvää kesää!